KLITORIKSEN KADOTETTU HISTORIA

KLITORIKSEN KADOTETTU HISTORIA

Tiesitkö, että klitorista ei aina ole ollut olemassa?

Klitoris eli bulbo-klitoraalinen elin on nautinnon kannalta tärkeä elin. Se tunnetaan nykyään jo varsin hyvin, mutta historiassa on ollut käänteitä, jolloin se on poistettu kokonaan anatomian kirjoista. Mielenkiintoista eikö?


Seuraavan tekstin on kirjoittanut tietokirjailija ja suomalaisen seksuaalitietämyksen pioneeri, 

Kari Heusala. Kari on yksi Lantionpohjan hyvinvointineuvoja koulutuksen asiantuntijoista.

KLITORIKSEN KADOTETTU HISTORIA

Löytyikö klitoriksen anatomia vasta 1990-luvulla, kuten suomalaisessa mediassa ja alan kirjallisuudessa väitetään? Eli oliko australialainen urologian professori Helen O’Connell ensimmäinen henkilö, joka vihdoin löysi klitoriksen todellisen anatomian?


Klitoris-nimen alkuperä

Oletko koskaan miettinyt, miksi naisen sukuelimen nimi on klitoris? Mitä se kuvastaa ja mistä se kertoo? Tuskin, koska klitoriksen historiasta ei ole suuremmin kirjoitettu.


Klitoris-nimi perustuu kreikkalaiseen sanaan kleitoris, joka tarkoittaa avainta, mutta myös jumalallista tai jumalan kaltaista. Klitoris onkin avain naisen seksuaaliseen onneen, sekä väylä saavuttaa eräänlainen euforia. Jokainen orgasmin/orgasmeja saanut henkilö allekirjoittanee tämän.


Osa meistä kykenee myös irtautumaan kehostaan orgasmin aikana, jolloin orgastinen kokemus on todella jumalallinen. Orgasmin aikana tunnet olevasi ulkopuolella kehostasi ja katsot kumppaniasi ja itseäsi kaiken yläpuolelta. Moinen kokemus on aivan uskomaton, mutta valitettavan harvinainen. Ilmiön kokeminen vaatii nimittäin suunnatonta luottamusta kumppaniin sekä täydellistä vapautumista omiin seksuaalisiin nautintoihin. Se on kuitenkin saavutettavissa, kun antaa luvan nautintoon sekä keholleen että itselleen.


Klitoris historian pyörteissä

Ensimmäinen anatominen viite klitoriksesta löytynee tiettävästi kreikkalaisen Aristoteleen (384 eKr.-322 eKr.) kuvatessa naisen ejakulaatiota eli naisen seksuaalisen stimulaation aikana naisen eturauhasesta erittyvää nestettä.


Aristoteleen mukaan osa naisista saa voimakasta mielihyvää kehonsa kohdasta, jossa sijaitsee miehen penis. Klitoris jää tosin vielä ilman nimeä ja tarkempaa analyysia. Naisen ejakulaatiokin häipyy klitoriksen tavoin unholaan.


Ajanlaskumme alkupuolella kreikkalainen lääkäri Soranus Efasolainen (98–138) mainitsee kirjassaan, että häpyhuulten yläosassa sijaitsee kleitoris, myrton tai nymph. Klitoris on anatomisesti mainittu ensimmäisen kerran.


Soranuksen seuraaja Rufus Efasolainen (70–110) vahvistaa klitoris-termin ja tuo esille verbin cleitoriaxo, joka tarkoittaa klitoriksen eroottista stimulaatiota. Siis noin sata vuotta ajanlaskumme alusta lähtien oli jo tiedossa, että klitoris on naisen nautinnon lähde. Siten on kumma, että se joillekin on vielä epäselvää.


Persialainen Avicenna (980–1037) kutsui klitorista nimellä el bathr eli penis. Hän oli todella lähellä totuutta, sillä klitoris ja penis ovat anatomisesti huomattavasti toistensa kaltaisia. Arabialainen lääkäri Abulcasis (936?–1013) kutsui klitorista vastaavasti nimellä tentigo, joka tarkoittaa paineen alla, mutta myös rakkauden herkkyyttä.


Tämän jälkeen klitoris jostain syystä katosi anatomisesti naisen kehosta. Kukaan ei tiedä miksi, mutta näin vain kävi. Anatomisti Realdo Colombo (1515–1559) mainitaan lukuisissa lähteissä henkilöksi, joka vihdoin löysi klitoriksen uudelleen. Hän ei kuitenkaan ollut ainoa, sillä hänen jälkeensä oli myös muita naisen anatomiasta kiinnostuneita tutkijoita. Severinus Pineus (1550– 1619) esitti klitoriksen anatomisen mallin lähes oikein, ja tanskalainen anatomisti ja matemaatikko Thomas Bartholin kirjassaan Anatomia ex Caspari Bartholini Institionibus (1651) kuvasi klitorista todella tarkasti.


Varsinainen läpimurto tapahtuu kuitenkin vuonna 1672, jolloin lääkäri Reinier de Graaf (1641–1673) kuvaa kirjassaan De mulierum organis in generationi inservientibus tractatus novus klitoriksen todellisen rakenteen ohessa olevan piirroksen mukaisesti.


Kuten voimme havaita, niin siinä ovat kaikki klitoriksen anatomiset osat jo kohdillaan. Klitoriksen haarat tosin ovat kuin miehen muhkeat viikset, mutta koko klitoriksen rakenne on muutoin kuin mittasuhteiltaan oikea.  

Vuonna 1844 saksalainen Georg Ludvig Kobelt (1804–1857) julkaisee ensimmäiset todella seikkaperäiset kuvat klitoriksesta kirjassaan Die männlichen und weiblichen Wollust-Organe des Menschen und einiger Säugethiere: in anatomisch-physiolog. Hänen esittämissään kuvissa sekä klitoris ja sen läheiset rakenteet ovat aivan samanlaisia kuin ne nykyisin esitetään. Klitoriksen seikkaperäinen anatomia on siis jo vuodelta 1884

Klitoriksen anatomia löytyy myös myöhemmin esimerkiksi Robert Latou Dickinsonin (1861–1950) vuonna 1933 julkaisemassa kirjassa Human Sex Anatomy. Dickinson osoittaa kirjassaan laajojen tutkimustensa pohjalta, ettei ole olemassa standardin mukaisia sukuelimiä, vaan jokainen nainen on sukuelintenkin kohdalla oma yksilönsä. 


Vuonna 1947 tapahtuu sitten jotain perin merkillistä. Erittäin arvostettu professori Charles Mayo Goss (1899–1981) poisti tyystin klitoriksen päätoimittaessaan anatomian arvotetuimpia julkaisuja eli Grayn anatomiaa. Kaikki aikaisempi tieto klitoriksesta katosi, eikä klitorista ollut enää olemassa. 


Vasta vuonna 1963 julkaistussa Grayn anatomiassa klitoris on jälleen esillä. Jostain merkillisestä syystä se kuitenkin kuvattiin pienenä irrallisena rakenteena, joka ei kiinnity mihinkään, vaan on epämääräisesti naisen sisällä. Tällä linjalla mentiin anatomian kirjoissa lähes meidän päiviimme saakka.


Poikkeuksiakin kyllä kirjallisuudesta löytyy. Esimerkiksi vuonna 1987 julkaistu Eve’s Secret sekä vuonna 1991 julkaistu A New View of a Woman’s Body sisältävät hyvin tarkat kuvat klitoriksen todellisesta anatomiasta. 


Klitoriksen anatomian historiallista taustaa tarkastellessa herää ainakin kysymys siitä, miksi vuonna 1998 australialainen gynekologi Helen O`Connel ryhminen sai kunnian siitä, että he muka löysivät klitoriksen todellisen anatomian? Ehkä siksi, ettei ketään kiinnosta vanha tietämys. Sehän on kalkkisten juttu!


Mitä tästä opimme?

Itseäni on aina kiinnostanut historia, joka näkynee myös kirjoissani. Hissanmaikkaa minusta ei kuitenkaan tullut, mutta arvostan suunnattomasti vanhaa tietämystä, jota nykyisin lähinnä dissataan. 


Totuus kuitenkin on se, että monissa asioissa – kuten myös seksuaalisuudessa – vanha tietämys on ollut uutta parempaa. Esimerkiksi hollantilaisen naistenklinikan johtajan Theodoor Van de Velden (1873–1937) 1900-luvun alussa kirjoittamat kirjat hakkaavat 6–0 viime vuosina Suomessa julkaistut seksuaalisuutta käsittelevät tietokirjat. Suosittelenkin lämpimästi tutustumismatkaa divariin, josta löytynee enemmän tietoa kun uskoitkaan.


Kari Heusala

tietokirjailija ja suomalaisen seksuaalitietämyksen pioneeri

Jotta osaamme auttaa asiakasta seksuaalitoimintojen haasteissa, on tärkeä tuntea myös sukuelinten anatomia ja seksuaalireaktiot.Lantionpohjan hyvinvointineuvojan koulutuksessa seksuaalinen hyvinvointi on yksi tärkeä osa-alue. Siinä pureudutaan sukuelinten anatomiaan ja seksuaalireaktioihin sekä yleisimpiin seksuaaliongelmiin ja -häiriöihin. Jos työskentelet lantionpohjan hyvinvoinnin parissa tai seksologian alalla, voit tutustua koulutukseen tarkemmin alta.

KOULUTTAUDU LANTIONPOHJAN HYVINVOINTINEUVOJAKSI

LUE LISÄÄ JA KOULUTTAUDU

 

Muita blogejamme

KLITORIKSEN KADOTETTU HISTORIA
Klitoris tunnetaan nykyään jo varsin hyvin, mutta historiassa on ollut käänteitä, jolloin se on poistettu kokonaan anatomian kirjoista. Mielenkiintoista eikö?
Tiedote: Virtsa karkaa jopa joka neljännellä naisella - ongelmaa taklataan moniammatillisella lantonpohjakoulutuksella
Virtsankarkailu heikentää monen elämänlaatua merkittävästi. Norjalaistutkimuksen mukaan jopa joka neljäs nainen kärsii virtsankarkailusta. Suomalainen Äitiysliikunta-Akatemia on kehittänyt ongelman ehkäisemiseksi täysin...
Ei enää lippulappuja - Pilatesharjoitteet osaksi neuvolakäyntiä?
Raskauden jälkeen synnyttänyt äiti tarvitsee lantionpohjaa vahvistavia sekä vatsan syvän tuen harjoitteita palautumisen tueksi. Mistä synnyttäneet naiset saisivat harjoitteluun opastusta?
LANTIONPOHJAN HYVINVOINTI OSA 4: Lantionpohja ja seksuaalinen nautinto -onko niillä yhteyttä?
Sukuelimet sijaitsevat lantionpohjassa. Millainen on lantionpohjan rooli seksuaalisen nautinnon kokemisessa ja miten lantionpohjan harjoitukset voivat tukea seksuaalista hyvinvointia?
LANTIONPOHJAN HYVINVOINTI OSA 3: Harjoitteletko lantionpohjalihaksia oikein?
Tiesitkö, että aina liikkuessasi lantionpohja toimii automaattisesti ilman, että sinun tarvitsee jännittää sitä tietoisesti esimerkiksi tuolilta ylösnousun tai juoksun aikana?⁠
LANTIONPOHJAN HYVINVOINTI OSA 2: Lantionpohja vuotaa - Ennaltaehkäise ja hoida lantionpohjan toimintahäiriöt ajoissa
Lantionpohjan toimintahäiriöt voivat olla seurausta jostakin elämässämme tapahtuneesta tai toisaalta toiminnan häiriöt voivat tuoda mukanaan asioita, jotka vaikuttavat elämänlaatuumme.

Jätä kommentti