Ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana tapahtuvat suurimman fysiologiset muutokset kehossa. Tämän koetaan pääasiallisesti olevan myös herkintä aikaa sikiön kannalta, sillä useimmat keskenmenot tapahtuvat tämän kolmanneksen aikana. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pitäisi alkaa passiiviseksi ja unohtaa kaikki fyysinen aktiivisuus. Päinvastoin – ensimmäisellä kolmanneksella voi jatkaa liikuntaa kuten aikaisemmin, mutta huomioiden riskilajit ja mahdollinen riskiraskaus sekä vasta-aiheet. Terveysliikunnan hyödyt ovat niin suuret, että olisi todennäköisesti haitallisempaa jättää liikkuminen, kuin harrastaa jotakin itselleen mieluisaa lajia edes terveyttä ylläpitävällä tasolla. 

Toisen raskauskolmanneksen sanotaan olevan raskauden parasta aikaa. Hormonitoiminta tasoittaa ja usein mahdollinen pahoinvointi alkaa helpottaa toisella kolmanneksella. Vatsa alkaa pyöristyä, toisilla nopeammin ja toisilla hitaammin – tämä on vallan yksilöllistä. Jokainen kokee muuttuvan kehon omalla tavallaan, eikä tuntemuksia voi verrata suhteessa toiseen. Toiset kokevat, että ovat elämänsä kunnossa ja liikkuvat paljon ja jopa suurella intensiteetillä, kun toiset kokevat nopeammin vauhtinsa hidastuvan. Osa kokee harjoitussupistuksia. On tärkeää osata kuunnella itseään ja liikkua itselleen sopivalla tavalla. Raskauden puoliväli saavutetaan toisen kolmanneksen aikana, jonka jälkeen usein on suotavaa siirtyä rauhallisempiin lajeihin ja välttää kovasti kehoa ja kohtua hölskyttävää liikettä. Vatsalihakset alkavat erkaantumaan yleensä raskauden puolivälin tienoilla, jolloin on syytä jättää vatsarutistukset treeniohjelmasta pois. 

Kolmas, ja viimeinen raskauskolmannes voi itsessään muuttaa luonnollisesti liikuntaharrastukset rauhallisemmiksi, sillä kohtu ja vatsa kasvavat hurjaa vauhtia. Nämä aiheuttavat painopisteen muutoksia ja voi tehdä olosta jopa kömpelön. Ennen raskautta aktiivisesti liikkuneella harrastukset voivat kulkea erittäin aktiivisena loppuun saakka, mutta nyt viimeistään on syytä opetella kuuntelemaan kehon signaaleja.