Jokainen äitiysliikuntavalmentaja on varmasti joskus tuskastellut toteutumattomien tavoitteiden äärellä. Asiakkaan painonpudotus ei etene toivotusti tai äiti ei tee sovittuja lantiopohjan harjoituksia. Tilanne johtaa usein siihen, että äiti turhautuu tilanteesta ja usko itseen rapisee. Myös epäusko valmennuksen hyötyyn voi nousta esiin ja samalla negatiivinen kierre iskee sinuunkin ja saatat alkaa epäillä omia valmentajan taitojasi.
Minulta kysytään monesti, miksi asiakkaan tavoitteet eivät täyty, vaikka suunnitelmat ovat täyttä priimaa. Moni haluaa tietää, onko vika valmentajassa tai asiakkaassa?
Kunpa voisin antaa yhden tyhjentävän vastauksen, mutta en voi. Syitä tavoitteiden toteutumattomuudelle on lukuisia. Tässä kuitenkin viisi yleistä, joihin voit psyykkisen valmentajan taidoilla vaikuttaa. Tuulimyllyjä vastaan on turha taistella, joten kiinnitä valmennuksessa huomiota siihen, mitä voit muuttaa.
Kun asiakas saapuu valmentajan luo, hänellä on usein jokin ajatus muutostoiveesta tai tavoitteesta, jonka hän haluaa saavuttaa. Jos valmennuksessa lähdetään heti miettimään konkreettisia muutosaskeleita sitä kohti, kiivetään prosessissa takapuoli edellä puuhun. Ja pahimmassa tapauksessa vielä väärään puuhun.
Valmennuksen alussa kannattaa rauhassa viipyillä asiakkaan elämäntilanteen ja toiveen äärellä. Tavoitetta tulee tarkastella eri näkökulmista ja dialogisten tai toiminnallisten harjoitusten avulla edetä pinnalta syvemmälle asioiden aitoon ytimeen.
Valmennetttavan on tärkeä pohtia aihetta tai haastettaan tarpeeksi laajasti ja tiedostaa mahdollisia sisäisiä esteitä ennen kuin muutosta lähdetään edes tavoittelemaan. Samalla äiti saa arvokkaita oivalluksia siitä, miten hän haluaa aihetta lähestyä ja mikä on juuri hänelle paras tapa edetä.
Tätä viipyilevää vaihetta kutsutaan psyykkisessä valmennuksessa oivallusvaiheeksi. Jos tämä oivallusvaihe jää valmennusprosessissa liian ohueksi, on riski, että tavoitteet liittyvät näennäisiin eivätkä oikeisiin haasteisiin, jotka usein löytyvät päällimmäisten ajatusten alta.
Yksi hyvä esimerkki aiheesta on liikunnan aloittaminen. Tammikuussa jumppasalit täyttyvät innostuneista asiakkaista ja helmikuun loppuun mennessä on jo paljon väljempää. Ne, jotka eivät kokeneet riittävän vahvaa vetoa liikkumiseen, ovat lopettaneet. Säännöllinen liikunta ei tunnu niin merkitykselliseltä tavoitteelta, että kestävä muutos toteutuisi.
Tavoitteen asettamisen muotoilussa on varmistettava, että asiakas tuntee tarpeeksi vahvaa vetoa tavoitteensa suuntaan. Tavoitteen on aina oltava linjassa asiakkaan omien arvojen kanssa ja tunnuttava hänestä merkitykselliseltä. Sinun tehtäväsi valmentajana on varmistaa, että tavoite on asiakkaalle ydintä myöten tärkeä ja sen saavuttaminen synnyttää merkityksellisyyden kokemuksen.
Valmentajalta saatetaan tulla kysymään neuvoja ja selkeitä ohjeita siitä, miten päästä tavoitteeseen. Jos tämä toimisi, jokainen asiantuntevan ammattilaisen luona käyvä äiti onnistuisi saavuttamaan haluamansa. Mutta miksi näin ei ole?
Muutosta tavoittelevan valmennuksen tehokkuus lähtee valmennettavan omasta halusta kehittyä. Tulokset ovat suoraan nähtävissä asiakkaan omasta innosta ja sitoutumisesta. Arjessa puhutaan usein motivaatiosta.
Tieto ja neuvot eivät synnytä pitkäkestoista sisäistä motivaatiota, innostusta ja muutosta. Todellinen muutosmoottori on jokaisen omat oivallukset ja jopa ahaa-elämykset. Tässä piilee syy siihen, miksi valmiit ruokavaliot tai harjoitusohjeet eivät riitä muutoksen toteutumiseen. Ne ovat muutoskakussa vasta kerma kakun päällä.
Tutkimuksissa on todettu, että aivoissa tapahtuu konkreettisia muutoksia nimenomaan silloin, kun ihminen oivaltaa asioita. Varsinkin ahaa-elämäykset johtavat aivoissa muutoksiin, jotka vuorostaan vaikuttavat adrenaliinin eritykseen. Kun valmennettava saa itse yhdistää langat päässään, aivotoiminta vilkastuu ja uusia hermoratoja syntyy. Samalla aivot lähettävät elimistöön hormonaalisia impulsseja, jotka sysäävät äidin muutoksen liikkeelle.
Tässä tulee merkittävä ero perinteiseen opettavaan valmennukseen. Vaikka opettamalla oppii ja kehittyy, psyykkisessä valmennuksessa tapahtuu omien oivallusten aikana konkreettinen muutos aivoissa. Kun valmennettava yhdistää itse asioita toisiinsa oivaltamisen kautta, hänen motivaationsa hyödyntää tätä uutta sisältöä kasvaa. Tämä synnyttää merkittävästi vahvempaa motivaatiota kuin pelkkä valmentajalta saatu tieto. Tarjoile siis ennemmin oivalluksia kuin neuvoja!
Yksi psyykkisen valmennuksen päätarkoituksista on auttaa asiakasta ylittämään sisäiset esteensä. Ne ovat voimia, jotka yrittävät saada häntä luopumaan tavoitteistaan, toiveistaan ja ideoistaan. Sisäisiä esteitä voivat olla esimerkiksi haitalliset uskomukset tai mielen sisäinen kriitikko.
Psyykkisen valmentajan ammattitaito on avainasemassa ja mahdollistaa äidin muutosmatkan jatkumisen.
Yksi psyykkisen valmennuksen päätarkoituksista on auttaa asiakasta ylittämään sisäiset esteensä. Ne ovat voimia, jotka yrittävät saada häntä luopumaan tavoitteistaan, toiveistaan ja ideoistaan. Sisäisiä esteitä voivat olla esimerkiksi haitalliset uskomukset tai mielen sisäinen kriitikko.
Tyypillisesti mitä isommasta asiasta on kyse, sitä enemmän vastarintaa asiakas kokee. Pääasiallinen keino sisäisten esteiden ylittämiseksi on niiden tiedostaminen. Tässä psyykkisen valmentajan ammattitaito on avainasemassa ja mahdollistaa äidin muutosmatkan jatkumisen. Valmentajan rooli on auttaa asiakasta sisäisten esteiden havaitsemisessa ja sen jälkeen keskustelu siirretään ratkaisujen pariin.
Matkan varrella vastaan tulee sisäisten esteiden lisäksi konkreettisia ulkoisia esteitä. Joskus asiakkaat tuovat näitä ulkoisia esteitä vahvasti esiin, sillä se siirtää huomion henkilökohtaisesta muutostarpeesta ulkoisten olosuhteiden armoilla olemiseen. Ulkoisiin olosuhteisiinkin voi suhtautua ratkaisukeskeisesti. Psyykkisessä valmennuksessa suhtaudutaan olosuhteiden muuttamiseen muuttamalla sitä, mikä on omassa vaikutusvallassa.
Osana tavoitteen asettamista ja sen saavuttamista on arjen asioiden ja ajanhallinta. Äideillä on usein elämässä jo valmiiksi paljon kaikkea ja valmennuksessa lisätään helposti omaan tehtävälistaan uusia, mielenkiintoisia tehtäviä. Valitettavan usein lopputuloksena on ahdistavan paljon suoritettavia asioita, joihin ei tunnu koskaan olevan aikaa.
Psyykkisen valmennuksen prosessiin kuuluu olennaisesti arjen asioiden tärkeysjärjestyksen kirkastaminen. Asioiden tärkeysjärjestykseen asettaminen on paitsi oivalluttavaa, myös toimintaa tehostavaa.
Varsinkaan pikkulapsivuosina priorisointi ei ole helppoa. Varsin usein käy niin, että kiireellisyys vie voiton tärkeydestä ja lasten asiat vievät toistuvasti etusijan äidin hyvinvoinnilta. Ja kun puhutaan äitiysliikunnasta, voi suorittaminen ja tekeminen viedä voiton palautumiselta ja levolta.
Tärkeysjärjestys ei asetu tavoitteen kannalta oikeisiin uomiin, jos ykköskohdan merkityksellisyys on hukassa. Varmistathan siis aina, että tavoite on äidille aidosti tärkeä ja hän itse tunnistaa sen merkityksen elämässään. Näin myös tärkeysjärjestys ja ajanhallinta helpottuu.
Kun valmennusprosessissa edeltävät neljä kohtaa ovat kunnossa, on aika kääntää katse konkreettiseen toimintaan ja siinä mahdollisesti piileviin sudenkuoppiin. Muutos syntyy lopulta konkreettisilla askeleilla kohti tavoitetta. Jos askeleita ei ota, ei päämäärään pääse.
Ensimmäinen rohkea askel on hakea tukea valmentajalta.
Jos asiakkaasi tilanne jumiin tai kerta toisensa jälkeen huomaat, ettei tavoitteet toteudu, on syytä pysähtyä miettimään, onko äidillä riittävät itsensä johtamisen taidot arjessa. Pystyykö hän rakentamaan rutiinit, joilla muutos etenee? Sillä siitä muutoksessa on useimmiten kyse: kerta toisensa jälkeen toistuvista tavoista.
Tavoitteiden saavuttaminen on aina muutos, joka vaatii muutosta myös ajattelutavoissa. Ajattelu on siis osa toimintaa ja muutosta. Asiakkaan kanssa kannattaa pohtia, onko uusi tieto esimerkiksi ruokavaliosta syventynyt ajatustasolla vai ylittääkö vanhat ajatukset yhä uudet tiedot.
Ihminen haluaa perustaltaan pitää asiat samanlaisina, joten muutos ravisuttaa aina. Tämän takia muutos vaatii aina rohkeutta. On rohkeaa kokeilla uusia asioita, ovat ne sitten isoja tai pieniä. Uuden tavoitteen äärellä kannattaa aloittaa pienistä askeleista, sillä niissä onnistuminen tuo myönteisen onnistumisen ilon tunteen ja kannustaa jatkamaan rohkeaa kokeilua.
Muista sinäkin kannustaa äitiä tavoitetta kohti etenemisestä. Ensimmäinen rohkea askel on hakea tukea valmentajalta. Näytä äidille, miten hän on jo onnistunut uusien askelten ottamisessa!
Aloita matkasi Äitien mielen valmentamiseen Äitiysliikuntavalmennus koulutuksessa>>
Blogin kirjoittaja Karoliina Beckman (YTM) on äitiyscoachingin pioneeri Suomessa. Hän on tuonut valmennukselliset menetelmät osaksi äitiysalan ammattilaisten työtapaa.
Karoliinan tausta on sosiaali- ja terveysalan asiantuntijatehtävissä. Karoliina ei suhtaudu fundamentaalisesti valmentamiseen, vaan ammentaa valmentamisessa eri koulukuntien lähtökohdista.
Kouluttajana Karoliina on innostava ja hänellä on kyky nähdä jokaisessa äitiysalan ammattilaisessa oma erityinen supervoima.
Aloita matkasi Äitien mielen valmentamiseen Äitiysliikuntavalmennus koulutuksessa!
0 kommenttia
